”Tuusula ja Sipoo kosivat minikodeilla veronmaksajia”. Pääkaupungin kehyskuntiin suunnitteilla olevista minikotialueista kirjoitti Tapio Mainio Kauppalehdessä 19.11.2020. Juttu on julkaistu myös Talouselämässä 22.11.2020. Voit lukea AlmaMedian koko jutun Tilaajille lehden linkistä! Tässä Kokemuksia-jutussa on lainattu lyhyitä otteita jutusta.
Minikotialueet voivat olla ratkaisu monien 2020-luvun asumisen trendien (lähes mahdottomalta ajatukselta tuntuvaan) yhdistämiseen. Yhtäaikaisesti palveluiden ja luonnon läheisyys, itsenäisyys ja yhteisöllisyys, oman tilan tarve ja toisaalta vain kohtuullinen tilan tarve. Nämä kaikki on rakennettavissa yhteen minikotialueeseen! Rakentamisen helppous (hankkeen nopea läpimenoaika, kustannustehokkuus, ei työmaarakentamista) Tilaelementin* minikotikonseptilla sekä asuntojen ja asumisen palveluiden muokattavuus niin alueelle, asujille kuin rakennuttajallekin sopivaksi avaa uusia mahdollisuuksia pientalorakentamiseen!
Muuttovirta pääkaupunkiseudulle Helsingin kehyskuntiin kiihtyy ja loppuvuodesta 2020 Sipoon, Nurmijärven, Keravan ja Tuusulan kaltaiset kunnat olivatkin muuttovoittoisia (lähde: KL). Kaupungistumisessa on havaittavissa trendi, missä halutaan luonnon lähelle, mutta kaupunkimaisesti palveluiden ympäröimäksi. Suurin osa muuttovoitosta saavutettiinkin kaupunkimaisiin kuntiin. Korona-ajan edistämänä lisääntyvä etätyöskentely muuttaa myös koti(työ)ympäristön vaatimuksia: ”Korona voi muuttaa tottumuksia. Etätyö kerrostalossa kyllästyttää. Halutaan minikoti, jossa on yhteys luontoon, vaikka se olisi pieni piha”, kommentoi Tuusulan kunnan maankäyttöpäällikkö Päivi Hämäläinen Kauppalehdelle.
Minikotialueissa syntyykin aivan uudenlainen asuntotyyppi yksiöitä, kaksioita ja kolmioita etsiville pienille talouksille, kun kerrostaloblokin sijaan onkin ympärillä omaa pihaa eikä seinänaapureita. Esimerkiksi kerrostaloyksiöön verrannolliseen 21,5 m² minikotiin mahtuu sinkulle kaikki tarpeellinen: ”Tilan tuntua luovat kolme suurta ikkunaa, joista avautuu näkymä omalle pienelle pihalle. Lisäksi rakennuksen edessä on etupuolella pieni varasto ja autopaikka”, liiketoimintajohtaja Leo Paaso minikotialueita rakentavalta Forentia Oy:lta kertoo. Esimerkiksi saunankin sisältävässä kaksioissa tilaa on jo tuplaten, mutta nykyaikaisesti pientä kulutusta, minimalistista sisustamista ja tilojen (moni)käytännöllisyyttä arvostavalle tuntuu se vieläkin enemmältä!
Tietyissä elämäntilanteissa pienet neliöt jopa palvelevat asukasta, kun liikaa tavaraa ei tarvitse kertyäkään. ”Minikoti voi olla esimerkiksi nuorelle edullinen tapa päästä omaan asuntoon”, Sipoon kehitysjohtaja Pirjo Sirén huomauttaa Kauppalehdelle ja voikin tyytyväisenä todeta, että moni nuori on halunnut jäädä asumaan kotikuntaan kaupunkiinmuuton sijasta. Nuorille sopivan asuntomuodon lisäksi konsulttitoimisto MDI:n Timo Aro näkee, että minikoti voi olla monelle eläkeläiselle kerrostaloa sopivampi vaihtoehto omakotitalosta luovuttaessa.
Kuten Kauppalehden jutussa otettiin esille: sekä ensimmäiseen omaan kotiin muutettaessa että eläkkeellä on itsenäinen asuminen merkittävässä osassa ja asuntovaihtoehtoja tähän tarvitaan. Oma rauha ja rytmi omien seinien sisällä, tarvittavien palveluiden läheisyys sekä asuinyhteisön tuki voidaan myös yhdistää minitaloalueella. Yhteiskäyttöiset tilat, kuten taloyhtiön sauna- tai pyykkitupa tuovat tuttua yhtiömuotoisen asumisen helppoutta muuten omakotimaiseen asuntoon. Esimerkkinä mahdollinen on myös vielä modernimpi jaettava palvelu, eli varattava ja käytön mukaan laskutettava asukkaiden yhteiskäyttöauto.
Tutustu 2020-luvun asumisen trendeihin vastaavaan konseptiin: hawo.fi/oma/